Chris Cornellia on kehuttu yhdeksi maailman parhaista laulajista, eikä suotta. Akustisella livelevyllä miehen ainutlaatuinen käheä rock-ääni pääsee kunnolla oikeuksiinsa ja toimii uskomattoman ilmaisuvoimaisena instrumenttina. Liveäänitykseksi todella korkeatasoinen soundimaailma on hyvä esimerkki mies ja kitara -yhdistelmästä parhaimmillaan.
Levyllä on lämmin, countryhenkinen tunnelma, joka ei lakoa hetkeksikään, mutta pysyy ehkä liiankin tasaisena. Varsinkin alkupäässä kappaleet tuntuvat sulavan yhdeksi loputtomaksi iltanuotiojammailuksi. Muutama nopeatempoisempi repäisy olisi ehkä tehnyt kokonaisuudesta kiinnostavamman.
Songbook on helppoa kuunneltavaa, mutta yksinkertaiselta vaikuttava levy onnistuu yllättävästi paranemaan joka kerralla. Eniten tästä luonnollisesti saavat irti Cornellin pitempiaikaiset fanit, mutta muidenkin kannattaa pyörittää riisutun rehellisiä kappaleita toiseen kertaan.
Olipa tosin miten lahjakas tahansa, voi tehdä virheitä: John Lennonin Imagine kuuluu niihin kappaleisiin, joita ei pitäisi coveroida. Ei vaikka olisi Chris Cornell.
