Ahkerasta Jack Whitesta on tullut uuden vanhan rockin supersankari. The White Stripesin ja vähintään sen rinnalle nousseen The Raconteursin luotsaamisen ohessa mies on muun muassa tuottanut Loretta Lynnin paluulevyn, näytellyt muutamassa elokuvassa, rakentanut itselleen studion ja nyt myös perustanut levy-yhtiön. Tuon Third Man Recordsin ensimmäinen albumijulkaisu on The Dead Weather -yhtyeen kiekko.
Vaiston varassa toimiva Jack White hakkaa uudessa bändissä rumpuja eli pysyttelee ainakin näennäisesti taustalla. Jonkinlaista jatkuvuuden logiikkaa musiikkiin tuo myös The Raconteursissa soittava basisti ”Little” Jack Lawrence. Kitaran sekä koskettimet hoitaa pari vuotta sitten Queens Of The Stone Agesta pestin saanut Dean Fertita.
Ryhmän heikoin lenkki on sen laulaja, maineeltaan epämääräisen The Killsin solistina tunnettu Alison Mosshart, jonka ote on usein kovin heikko ja jopa teennäinen. Sellainen ei tällaisessa porukassa vetele. On helppo kuvitella, että vaikkapa Polly Jean Harvey olisi puristanut biiseihin lisää paloa.
Ilmeisen demokraattisessa bändissä kaikki osallistuvat laulujen tekemiseen. Niiden taso vaihtelee välttävän ja erinomaisen, tyyli suoran rockin ja friikkien kokeilujen välillä. Perusasetuksena on synkkä punkblues, johon haetaan vaihtelua esimerkiksi rautalankakitaroilla (Rocking Horse) ja dub-vaikutteilla (I Cut Like A Buffalo).
Isomman Jackin analogistudiossa äänitetyn levyn soundi tuskin yllättää ketään. Kitarasoolot ovat kireitä kuin sähköjohto paukkupakkasella ja rumpupellit kihisevät liki koko ajan. Jos keneltä tahansa tämän albumin tekoon osallistuneelta kysyisi, hän varmasti kertoisi, että se on parhaimmillaan vinyyliltä kuunneltuna.
Tuskin Horehound-levyn äänitysten alkaessa kellään oli mielessä mestariteoksen tekeminen. Siinäkin mielessä kiekko muistuttaa Josh Hommen masinoimia Desert Sessions -julkaisuja. Tälläkin levyllä lymyävät omat täysosumansa, kuten pirullisesti hymyillen raahautuva Hang You From The Heavens ja kärttyisä Bone House, mutta ne tuntuvat enemmän sattumilta kuin säännönmukaisuuksilta. Jos albumin arvoa mitataan kappaleiden laadukkuuden kautta, ei uutuus yllä edes lähelle Jack Whiten parhaiden tekosten tasoa.
The Raconteursin ensimmäisen albumin (Broken Boy Soldiers, 2006) jälkeen oli mahdoton sanoa, tuleeko yhtyeestä lintu vai kala. The Dead Weather tuntuu vielä enemmän yhden levyn projektilta, vaikka ryhmä onkin parhaillaan kiertueella.
