Nicke Anderssonin äänitteet, sävellykset ja rumputyöskentely Entombedin riveissä ovat minulle jokseenkin parasta death metallia, mitä tässä maailmassa on tehty. Entombedin linja muuttui 90-luvun alkuaikojen kalmametallista alati rokkaavammaksi, mikä sai Anderssonin kasaamaan oman rockbändinsä. Nykyään Hellacoptersin laulaja-kitaristina tunnettava monitaituri palaa Death Breathilla musiikillisille ja soitannollisille juurilleen.
Stinking Up The Night on albumi, joka olisi voinut ilmestyä jo 20 vuotta sitten. Soundillisesti matkataankin Deathin, Autopsyn, Possessedin ja Repulsionin treenikämpille, mistä ollaan ammennettu tunkkaisen alkukantaista äänimaisemaa perusarvoihin luottaen. Entombedin levyjen sähköisen sähäkkää soundimaailmaa ei olla kuitenkaan haettu – ilmeisen tietoisesti.
Monet ovat ehtineet nimetä Stinking Up The Nightin klassikoksi. Kertooko se jotakin levyn loistokkuudesta vai metalliskenen tämänhetkisestä alennustilasta? Hetkittäin yhtye osuu napakymppiin – kuten hypnoottisen kertosäkeen omaavalla Heading For Decapitationilla – mutta muuten Death Breathin tukholmalainen kaimaprojekti Murder Squad on jo tehnyt tämän paremmin kakkosalbumillaan Ravenous Murderous. Siltä löytyy muuten lisää entisiä Entombed-jäseniä.