DIRTY PROJECTORS: Bitte Orca

Arvio julkaistu Soundissa 6/2009.
Kirjoittanut: Arttu Tolonen.

Dirty Projectorsin uusin hakee vaikuttimensa osittain samoista osoitteista kuin Daniel Merriweather. Siinä missä Merriweatherin Love & War -albumi kiiltää kuin kesäisen kuukauden ensimmäistä perjantaita varten puunattu jenkkirauta, Bitte Orca natisee liitoksissaan. Soul ja 70-lukulainen luenta folkista kuuluvat kuitenkin molemmilla levyillä.

Arvio

DIRTY PROJECTORS
Bitte Orca
Domino

Dirty Projectorsin uusin hakee vaikuttimensa osittain samoista osoitteista kuin Daniel Merriweather. Siinä missä Merriweatherin Love & War -albumi kiiltää kuin kesäisen kuukauden ensimmäistä perjantaita varten puunattu jenkkirauta, Bitte Orca natisee liitoksissaan. Soul ja 70-lukulainen luenta folkista kuuluvat kuitenkin molemmilla levyillä. Toisin kuin Merriweatherin levy, tämä on täynnä biisejä.

Dirty Projectors ei ole koskaan tehnyt näin helppoa kokonaisuutta. Taiteelliset kokeilut ja konsepti, jonka tarkoituksiin sisältö on väänettävä, loistavat poissaolollaan.

Stillnes Is The Move on silkkaa poppia, mutta sovituksessa on älytön määrä teräviä kulmia. Useful Chamber on kuin Princeä Brooklynista. Remade Horizon sisältää kaikuja eteläisestä Afrikasta. Tässä vaikutelman luovat taustalaulut, mutta bändin liikkellepanevan voiman Dave Longstrethin kitaroinnissa on vaikutteita Afrikasta lähes läpi koko levyn. Enimmäkseen länsipuolelta, mutta on siellä myös hiukan vastakkaiselle rannikolle joskus ominaista sormipianosoundia. 

Tämä on todella herttainen levy täynnä aurinkoista musiikkia, joka väistää kaikki adjektiiviin liittyvät itsestäänselvyydet. 

Lisää luettavaa