Suomen markkinoille on tiivistetty parikymmenminuuttinen kooste Dirty Projectorsin viime vuonna julkaistusta The Getty Address -albumista. Herra Dirty Projectors, newyorkilainen Dave Longstreth, on kutsunut albumia glitch oopperaksi, mikä avantgarde- ja psykedelia-määreillä täydennettynä jokseenkin kuvaa tätä huimaa projektia.
Longstreth sävelsi ja äänitti massiivisia kuoro- ja orkesteriosuuksia, sulkeutui studioonsa pilkkoakseen äänitykset osiin ja lauloi päälle falsetissa tekstiä The Eagles -mies Don Henleystä ja atsteekeista. Lopputulos on juuri niin tolkuton kuin kuvitella saattaa. Konerytmit, leikellyt ihmisäänet ja orkestraatiot muodostavat kiehtovan vinksahtaneita ja epiletisesti nykiviä äänimaisemia, jotka aiheuttavat epäilyjä cd-soittimen rikkoutumisesta.
Paikoin metodi vaikuttaa itsetarkoitukselliselta ja hektisesti nykivien taustojen päälle lauletut laiskat melodiat tuntuvat irrallisilta. Onneksi Getty Address on useimmiten sekä haastavaa että palkitsevaa, vaikka toisinaan nykivät samplet ja Longstrethin ohut falsettiulina saavat ärsyyntymään.
Omituista, että lähes tunnin mittainen kokonaisuus julkaistaan alle puoleen mittaansa typistettynä. Useimmille tässäkin on varmasti liikaa, mutta Getty Addressista innostuneiden kannattaa saman tien hankkia levy täyspitkänä.
