DISCO: Musta sydän

Pari vuotta sitten ilmestyneet hittisinkut Ilkeitä asioita ja Hei älä luule olivat hienoja popkappaleita, joiden hohto tukehtui liialliseen ylitarjontaan. Tuolloin kappaleita ei päässyt karkuun mihinkään, ja esimerkiksi Hei älä luule soi neljän kuukauden aikana Kiss FM -radiokanavalla lähes 800 (!) kertaa. Ehkä tästäkin syystä Discosta tuli monille oikea junttipopin perikuva.

Kakkoslevy Musta sydän ei tarjoa kuulijoille minkäänlaista yllätystä, vaan levy on tehty niin varman päälle kuin vain yllätysmenestyksen seuraaja voidaan tehdä. Kaksikko Aki Eronen ja Olli Halonen, miehet Discon takana, ovat säveltäneet kymmenen niin tasaisen laadukasta kappaletta, että se muuttuukin levyn suurimmaksi synniksi ja riippakiveksi. Neljät Ruusut on kaksikko kuunnellut ja musiikki toimii hyvin, rakkauden ympärillä pyörivät sanoitukset ovat sopivan naiiveja ja typeriä ja Risto Asikaisen tuottajanjälki on ammattitaitoista. Sen kummempia yksittäisiä piikkejä levyltä ei kuitenkaan löydy, mitä nyt Sanon sinulle säksähtelee mukavasti ja mukaansatempaavasti, ja häikäilemättömän laskelmoitu slovari Levottomat tuulet tulee olemaan monen 14-kesäisen teinitytön virallinen soundtrack siinä vaiheessa, kun naapurin Make pussaa rinnakkaisluokan lehmää juhannuksena.

Tasapaksuudesta huolimatta tätä levyä on tullut kuunneltua omituisen paljon. Musta sydän on näet turvallinen valinta levysoittimeen silloin, kun tahtoo heittää aivonsa vapaalle ja nauttia hyvästä hömpästä. Tai ehkä sittenkin syynä on bonuksena mukana oleva Menneisyyteen (Disco goes Ranska mix). Miksi pitäisi käyttää huonoa ja kömpelöä kouluenglantia, kun omakin kaunis kielemme on olemassa?