Efektit suosiossa, dynamiikka vähissä – Kairon; IRSE!:n kakkonen on tehokasta mutta vähän mieleenjäävää nykyprogea

Kairon; IRSE!
Ruination
Svart

Levy-yhtiö kuvaa esitteessään Kairon; IRSE!n nimeä haasteelliseksi, itse sanoisin sitä ihan helvetin ärsyttäväksi. No, ei nimi bändiä pahenna. Ratkaisevaa on musiikki ja siihen olen yrittänyt vilpittömästi päästä sisään lukuisilla kuunteluilla.

Pitkän ponnistelun jälkeenkin on pakko myöntää, että Juho Vanhasen (Oranssi Pazuzu, Grave Pleasures) bändin kanssa tuottama Ruination tuntuu aina vaan lupaavan enemmän kuin mitä loppupeleissä luovuttaa. Vaikutelma on samantapainen, minkä usein kohtaan Steven Wilsonin tekemisten äärellä. Niitä lähelle tässä mennään tyylillisestikin. Yhtymäkohtia myös myöhempien aikojen King Crimsoniin löytyy.

Ruinationin yhteydessä cd:nä ja lp:nä julkaistua Ujubasajuba-digidebyyttiä luonnehdittiin kuulemma maailmalla shoegazingiksi. Minusta sen linjaa suoraan jatkava kakkonen on enemmänkin efektejä suosivaa, ja basisti-viulisti Dmitry Meletin falsettilauluosuuksista huolimatta käytännössä instrumentaalia, nykyprogea.

Pohjalaiskvartetin välillä tanakasti möyrivä, sitten taas heleästi helkkyvä soitto on tiukkaa ja riffit jauhavat tehokkaasti, mutta aina levyn päätyttyä yksikään sen kuudesta pitkästä kappaleesta ei ole jäänyt mitenkään mieleen. Vaikka suvannot ja ankara paahto vaihtelevat läpi levyn, kokonaisuuden dynamiikka jää vähiin kun kaikki biisit kuulostavat lopulta samalta.