Helsingin Sanomien juttusarjaan pohjautuva Onnen laulut on jatkoa kolmen vuoden takaiselle Synkkien laulujen maa -kokoelmatribuutille. Valoisan sisarlevyn tuotantovastuun kantaa Joel Melasniemi. Scandinavian Music Group -kitaristi jatkaa pitkälti ”juuritohtori” Tommi Vikstenin auraamalla tiellä – ja hyvä niin. Painotus on odotetusti rapakon takaisessa iskelmässä, joka muodostaa levylle löyhän viitekehyksen, rajaten konseptin hasardiherkkyyttä.
Onneen verrattuna synkkyys on helppo rasti – lasten leikkiä. Vaikka kyse on edelleen näkökulman, hahmon ja sanoman balanssista, aiheen häilyvä luonne ja hetkellisyys pitävät sisällään eri kaliiberin riskit.
Kauko Röyhkän vähäeleisessä Aamu-tulkinnassa on tavoitettu jotain isäinpäivän viipyilevästä sunnuntaiaamusta. Myös Chisun leikkisä Kellä kulta, sillä onni ja monet muut onnistuvat välittömyydessään. Sen sijaan Lauri Tähkän Itkisitkö onnesta -versiointi tuo ikävästi mieleen kesäteattereiden musiikkinumerot – kädet yhteen jengi! Henkilökohtainen kulma ja luonteva pilke puuttuvat, kuten myös Kristiina Wheelerin Tiina menee naimisiin -tulkinnasta. Näissä sekä kantri- ja reggae-poljennon yhdistämisessä onnistuu Puppa J. PMMP:n Matkalaulussa.
Vaikka musiikillinen linjaus toimii, kokonaisuus miellyttänee harvoja. Se onkin levyn pihvi. Onnen laulut on puhdas iTunes-ajan julkaisu, jota ei ole varsinaisesti räätälöity kenellekään. Jokainen kuorikoon kermansa kakusta, euron kappalehintaan.