EVERLAST: Whitey Ford Sings The Blues

EVERLAST
Whitey Ford Sings The Blues
Tommy Boy

House Of Painista tuttu Everlast eli Erik Schrody on ehtinyt 29-vuotisen elämänsä aikana kokea niin vankila- ja viinakierteen kuin vakavan sydänkohtauksen, joka iski mieheen kesken Whitey Ford Sings The Bluesin äänitysten. Eipä siis ihme, että ensimmäisellä soololevyllään House Of Painista eroamisen jälkeen miehen asenne on nöyrä. Poissa ovat HOP:n älytön gangstailu, tilalla ilmeeltään huomattavasti pohdiskelevampi ja synkempi fiilis sekä soundiltaan perinteisempi, usein jopa blues- ja folk-henkinen tavara. What It´s Likea akustinen kitara kuljettaa eteenpäin yhtä tehokkaasti kuin taustalla pumppaava hip-hopbiittikin. Hot To Deathissa Everlast puolestaan kokeilee metalliriffittelyä.

Materiaalin monipuolisuudesta ja sen mukana tuomasta vaihtoehtouskottavuudesta huolimatta Whitey Ford Sings The Blues kallistuu rap/hip-hop-puolelle. Ilman ulkopuolisia vaikutteita Everlast on kuitenkin auttamattomasti hukassa: levyn ainoaksi keskinkertaisuudeksi nimittäin jää mitäänsanomaton alan standardi Money (Dollar Bill).