GAMMA RAY: Land Of The Free II

Arvio julkaistu Soundissa 12/2007.
Kirjoittanut: Marko Säynekoski.

Gamma Rayn uuden albumin ykkösosa ilmestyi 12 vuotta sitten, ja yhtäläisyydet loppuvatkin levyjen nimiin. Gamma Ray on tehnyt historiansa aikana hyviä, joskus erinomaisiakin levyjä, mutta kokonaisuus on tahtonut aina jollakin tavalla ontua. No World Order (2001) oli toista maata, mutta Majestic (2005) jälleen paluuta arkeen.

Arvio

GAMMA RAY
Land Of The Free II
SPV

Gamma Rayn uuden albumin ykkösosa ilmestyi 12 vuotta sitten, ja yhtäläisyydet loppuvatkin levyjen nimiin. Gamma Ray on tehnyt historiansa aikana hyviä, joskus erinomaisiakin levyjä, mutta kokonaisuus on tahtonut aina jollakin tavalla ontua. No World Order (2001) oli toista maata, mutta Majestic (2005) jälleen paluuta arkeen.

Land Of The Free II kuulostaa ensimmäisellä tarkastelulla kummalliselta, sillä Kai Hansenin bändi vaikuttaa käyttäneen kaikki Iron Maidenilta ja Acceptilta 80-luvulla yli jääneet kikat. Ajan myötä käy ilmi, että Gamma Ray on myös säveltänyt muutamia hienoja hevibiisejä, joiden tuotanto on kohdallaan. Itse asiassa bändi päästelee välillä sellaista hevin juhlaa, joka saa varauksetta innostumaan, mutta toisessa ääripäässä bändi alentuu välinpitämättömän tuntuisiin täytepaloihin. Gamma Ray kuulostaa välillä varsin nälkäiseltä, mutta se ei hälvennä epätasaisesta kokonaisuudesta johtuvaa puutumista.

Gamma Ray on taas lainaillut pätkiä muilta bändeiltä, ja tokihan niiden bongailu piristää. Toivottavasti lainapaloista ei tarvitse koskaan vetää pitemmälle meneviä johtopäätöksiä.

Lisää luettavaa