GEORGE THOROGOOD: Ride Til I Die

Purevan r&b-äänen, viiltävästi leikkaavan kitaran ja sinnikkään saksofonin yhdistelmä on taas tiukassa vedossa.

Ride Til I Die on luotettavan vankkaa Thorogoodia hyvin rakennetun boogiesetin puitteissa. Heti Greedy Man -aloitus istuu miehen taltalla veistettyyn profiiliin kuin valmis tavaramerkkileima. Jykevä möyryäminen jatkuu hellittämättömissä merkeissä ja moittimisen aihetta on vain lievästä livetuntuman puutteesta. Nämä rokkisaluunoiden savuun kuuluvat biisit kuulostavat studiossa rouhituilta – hyvinkin täyteläisiltä mutta svengiltään ammattimaisen tarkasti pakatuilta.

Thorogood saa itse paiskia laulua ja runkkuriffiä täysin palkein, jotta tila täyttyy yhtä hyvin kuin Howlin' Wolf -variaatiossa She's Gone. Plakkarista löytyvät myös terhakat Chuck Berry -fillit, La Grange -nakutukset ja kantribluesin kompit. Pohja pettää yllättäen Nick Lowen Dr. Feelgoodille tekemässä biisissä That's It, I Quit!, jonka kitarointi jää hämmästyttävän vajaaksi Gypie Mayon maanisesta revityksestä. Pakollinen maverikkiraita on tällä kertaa rento I Washed My Hands (In A Muddy Water). Nämä notkahdukset eivät isommin horjuta tyylitajuista kokonaisuutta.