GHOSTFACE KILLAH: Apollo Kids

Arvio julkaistu Soundissa 1/2011.
Kirjoittanut: Arttu Tolonen.

Wu Tangin herhiläislauman tasavahvin tekijä Ghostface Killah on palannut r’n’b-tripiltä ja tehnyt nostalgiahermoja kutkuttavan levyn. Synkkiä breikkejä, fuzz-kitaroita, pitkiä soul-sämplejä ja vain muutama totaalinen ohilyönti.

Arvio

GHOSTFACE KILLAH
Apollo Kids
Def Jam Recordings

Wu Tangin herhiläislauman tasavahvin tekijä Ghostface Killah on palannut r’n’b-tripiltä ja tehnyt nostalgiahermoja kutkuttavan levyn. Synkkiä breikkejä, fuzz-kitaroita, pitkiä soul-sämplejä ja vain muutama totaalinen ohilyönti.

Purified Thoughts on hidas, harras ja harhaanjohtava, mutta vakuuttavan painokas raita. Tästä eteenpäin levy on aika paahtoa. Heti Superstarilla Ghostface saa aisaparikseen vähintäänkin yhtä hyperaktiivisen Busta Rhymesin, joka kuulostaa tiukemmalta kuin aikoihin.

Meno jatkuu kovana kunnes saavutaan makuukammariin. How You Like Me Baby on sillä hilkulla. Biitti kyllä pieree toimivasti ja kertosäe, joka ei ole autotunea nähnytkään, viehättää, mutta silti ei kolahda täysillä. Handcuffin Them Hoes on vaan huono.

Onneksi loppusuoralla petrataan. Ghetto on yksi levyn huippukohtia, alkupuolen Black Tequilan ohella, ja yksi parhaita viime aikoina kuulemiani räppibiisejä. Raekwon, Cappadonna ja U-God ovat menossa mukana. Tunnelmasta tulee mieleen Gang Starr parhaimmillaan. Troublemaker päättää levyn Raekwonin, Method Manin ja Redmanin seurassa. Miehitys toimii elävässä elämässä yhtä hyvin kuin paperilla.

Apollo Kids on vakuuttava paluu todella kovalta jätkältä. 

Lisää luettavaa