Hoedownissa soittaa monia pääkaupunkiseudun juurimuusikoita ja sen lähestymistapa musiikkiin on juuri sitä, enimmäkseen countrysävytteisen juurevaa. Mukana on sellaisia alaan uppoutuneita soittajia ja laulajia kuin Ninni Poijärvi ja Mika Kuokkanen, ja vetreitä veteraaneja kuten Olli Haavisto, Esa Kaartamo ja Jukka Gustavson, jolle The Band oli kova sana jo Wigwamin aikana. Niinpä ei ole ihme, että Up On Cripple Creek on ainoa biisi, jolla Gustavson mainitaan laulajana.
Laulupuolen hoitavat enimmäkseen Poijärvi, Kuokkanen ja Kaartamo. Koska Hoedownilla on omiakin biisejä, suurin ihmetyksen aihe on se, että valtaosa levystä koostuu kuitenkin muiden kappaleista. Vaikka ne ovat niinkin kuluneita standardeja kuin Hound Dog, Lost Highway tai I Shall Be Released, ote on kuitenkin erittäin eläväinen ja useimmiten tutusta esityksestä poikkeava. J.J. Calen biisit ovat ilmeisesti niin pyhiä, että Crazy Mamasta ja Cajun Moonista tulevat mieleen alkuperäisesitykset, vaikka eivät nämäkään tulkinnat mitään hiilikopioita ole. Kaartamon nimilaulu kulkee samassa hengessä.
Baareissa kuulee paljon taitavia coverbändejä, mutta Hoedown on uskaltautunut askelta pidemmälle. Se on tehnyt useimmista kappaleista melkein kuin omiaan.
