HUSKY RESCUE: Country Falls

Arvio julkaistu Soundissa 10/2004.
Kirjoittanut: Asko Kauppinen.
Musiikki, jota ei ole sävelletty elokuvaan mutta joka muistuttaa kuulijaa elokuvamusiikista, ei ole elokuvamusiikkia. Elokuvamusiikki käy vuoropuhelua elokuvan kanssa, kantaa, voimistaa ja värittää.

Arvio

HUSKY RESCUE
Country Falls
Catskills

Musiikki, jota ei ole sävelletty elokuvaan mutta joka muistuttaa kuulijaa elokuvamusiikista, ei ole elokuvamusiikkia. Elokuvamusiikki käy vuoropuhelua elokuvan kanssa, kantaa, voimistaa ja värittää.

Jo ennen 1920-luvun loppupuoliskoa ja äänielokuvan syntyä mykkäelokuvaa säestettiin kunnianhimoisesti taustamusiikilla kuin ääniefektein. Äänielokuva oli vastaisku radion ylivallalle, mutta Country Fallsin kaltainen musiikki soi useammin radiossa kuin elokuvissa. Se on helsinkiläisviisikon sentimentaalista downtempoa, joka on dynamiikaltaan sovinnaista mutta äänimaailmaltaan vaeltavaa ja elollista. Kenties sen kotikutoinen maanläheinen ääni herättää suuria tunteita ja muistuttaa etäisesti suurista elokuvista, joiden moniulotteisuutta se ei tavoita. Monet mieltäylentävistä hetkistä seuraavat mielikuvituksellisien äänikalvojen ja soitinten limittyessä omintakeisiksi muodoiksi.

Läpi levyn toistuvat soittimet paljastavat nopeasti Contry Fallsin arkkitehtuurin, ja se peräänkuuluttaa uskaliaampaa vaiheikkuutta ja dramatiikkaa kauniilta pop-kappaleilta. Teeskentelemätön albumi muuten muistuttaa varhaista elokuvamusiikkia siinä mielessä, että hiljaisuuden dramaturgia on sille perin vieras. 

Lisää luettavaa