ICEAGE: Plowing Into The Field Of Love

ICEAGE
Plowing Into The Field Of Love
Matador

Kahdella aikaisemmalla levyllään Iceage määritteli uudelleen sysimustan hardcoren ja postpunkin välimaastoon eksyneen dramaattisen popin, joten countrysta, bluesista ja Captain Beefheartista vaikutteita ottanut suunnanvaihdos yllättää. Albumi tuo hätkähdyttävästi mieleen 1980-luvulla Berliinistä käsin opiaattikoomassa toismaailmallisia levyjä tehneet Crime + The City Solutionin ja Nick Cave & The Bad Seedsin.

Puhaltimet, pianot ja ajoittain kuultavat akustiset kitarat ovat kuitenkin vain silmänlumetta − todellisuudessa Iceage kuljettaa sekä vanhat fanit että uudet tuttavuudet huomaamatta pois mukavuusalueelta. Voikin sanoa, että uudella levyllä bändi on vaihtanut raskauden silkkaan kierouteen.

Keulassa kuin henkensä puolesta roikkuvan Elias Rønnenfeltin ilmaisu saa murahduksineen ja hönkäilyineen nihilismin ja epätoivoin täyttämät sanoitukset kuulostamaan romanttisilta. Kyseessä on Ian Curtisin ja Jeffrey Lee Piercen ensimmäinen vakavasti otettava haastaja vuosiin.

Iceage oli aiemmalla albumillaan suuremman suosion kynnyksellä, ja uudistuminen todennäköisesti karkottaa osan yhtyeen vanhoista faneista. Näillä näkymin Iceage tulee kuitenkin saavuttamaan paljon odotettua enemmän puhkaistuaan sitä kahlinneen kuplan.