J. HEARTHILL: Devil´s Car

Muinainen Hearthill-vokalisti Jussi Sydänmäki on julkaissut samanaikaisesti esikoisromaaninsa Lucky Dan ja sooloalbumiksi merkityn Devil's Carin, joka tuo rockabillyn uudelle vuosituhannelle vielä reilun vuoden takaista J. Hearthill Trinityn Saved -kiekkoakin väkevämmin.
J. Hearthill hyppää vanhan sarvipään kyytiin Timo Sinivaaran upeasti kiertävän kitarakuvion kruunaamalla Summer Zombiella. Kättentaputukset viimeistelevät svengin, kun betoniviidakko vaihtuu lomaan maalla. Aasiasta saakka eksotiikkaa hakevaa Devil's Caria – vai tarkoittaako omistus koko albumia? – ei ole turhaan omistettu Gun Clubin edesmenneen presidentin Jeffrey Lee Piercen muistolle. Sillä jos Gun Clubin juuret olisivat olleet bluesin sijasta rockabillyssä, niin bändi olisi hyvinkin saattanut kuulostaa J. Hearthilliltä. Sunny Funny Girliä leimaavat rytmikoneet ja aavekitarat ja Pumpkin Head tanssii notkeasti kuin pimeässä hohtava fosforiluuranko. Kotiplaneettamme tilasta huolta kantava Ain't Use To Be Any Good on upeata kantri-billyrock'n'rollia maustettuna ripauksella Johnny Cashia.
Devil's Car on mystinen ja välillä pelottavakin ajoneuvo, jonka ikkunalla keikkuu karvanoppien sijasta voodoota hengittäviä taikakaluja. Devil's Carin huimapäisenä kuskina J. Hearthill tavoittaa tunnelmia, joita meikäläisessä rockissa ei ole paljon tutkiskeltu. Samalla kuulijalle paljastuu mihin originaalin kapinahenkensä säilyttänyt rockabilly on lähes 50 vuodessa päätynyt. Devil's Car on albumi, jonka tekemisestä Pohjois-Amerikan aavikoilla ja New Orleansin suistomailla piileskelevä, Gun Clubia, Crampsiä ja Tav Falcoa salaa diggaileva Elvis Presley on jo pitkään haaveillut.