JAMELIA: Walk With Me

Arvio julkaistu Soundissa 11/2006.
Kirjoittanut: Pauli Kallio.
Tätä nykyä ilmestyy suunnattomasti r&b:n nimellä kulkevaa musiikkia, josta on paha keksiä mitään sanottavaa, koska se ei herätä sen paremmin tunteita kuin ajatuksiakaan. Biitit ja melodiat vain soljuvat korvasta sisään ja ties mistä aukosta ulos. Musiikki ei ole välttämättä huonoa tai vastenmielistä, mutta keskimäärin ärsyttävän pikkusievää.

Arvio

JAMELIA
Walk With Me
Parlophone

Tätä nykyä ilmestyy suunnattomasti r&b:n nimellä kulkevaa musiikkia, josta on paha keksiä mitään sanottavaa, koska se ei herätä sen paremmin tunteita kuin ajatuksiakaan. Biitit ja melodiat vain soljuvat korvasta sisään ja ties mistä aukosta ulos. Musiikki ei ole välttämättä huonoa tai vastenmielistä, mutta keskimäärin ärsyttävän pikkusievää.

Keski-ikää lähestyvä Janet Jackson kehrää edelleen söpösti kuin kissanpentu. Tietty pieneläimellinen sensuellius onkin laulajattaren ilmeisin avu, joskin niin Jacksonin musiikin lihalliset kuin spirituaalisetkin ominaisuudet paljastuvat valjuiksi, jos niitä vertaa vaikkapa Angie Stonen tai Mary J. Bligen tekemisiin.

20 Y.O. -levyn työryhmään kuuluvat päähenkilön lisäksi Jermaine Dupri, Jimmy Jam ja Terry Lewis. Ainekset ovat tavanomaiset, mutta tällä henkilökunnalla paketti pysyy asiallisesti kasassa. Lopulta lienee makuasia, kutsuuko Jacksonin uutuutta tasapaksuksi vai tasalaatuiseksi.

Brittiläinen Jamelia on piirun verran Janetia pirteämpi tapaus. Listoille kivunnut Something About You lainaa keskiverron autoradiopopin keinoja varsin mielikuvituksettomasti, mutta uskallan veikata, että sitarilla terästetty Do Me Right muistetaan seuraavallakin vuosikymmenellä. Myös reipas Go sisältää selviä merkkejä halusta ja kyvystä ilmaista tunteita laulamalla. Noin puolet kahdestatoista esityksestä kohoaa riskejä väistelevän tusinahutun paremmalle puolelle, eikä levy kestäkään kuin järkevät 41 minuuttia.

Lisää luettavaa