JON AUER: Songs From the Year Of Our Demise

Arvio julkaistu Soundissa 11/2006.
Kirjoittanut: Jari Jokirinne.
Toisen Posies-voimahahmon soolodebyytti on ollut työn alla usean vuoden ajan. Pitkä kypsyttelyaika ei ole johtunut Auerin täydellisyyden tavoittelusta, vaan se voidaan laittaa pikemminkin miehen Posies- ja Big Star -kiireiden piikkiin. Vaikka nämä projektit ovat ajaneet Songs From The Year Of Our Demisen ohi aikataulunsa puolesta, ei näin ole käynyt materiaalin laadukkuuden suhteen. Auer on selvästi säästellyt näitä lauluja "joutumasta" suoraviivaiseen bändikäsittelyyn.

Arvio

JON AUER
Songs From the Year Of Our Demise
Pattern 25

Toisen Posies-voimahahmon soolodebyytti on ollut työn alla usean vuoden ajan. Pitkä kypsyttelyaika ei ole johtunut Auerin täydellisyyden tavoittelusta, vaan se voidaan laittaa pikemminkin miehen Posies- ja Big Star -kiireiden piikkiin. Vaikka nämä projektit ovat ajaneet Songs From The Year Of Our Demisen ohi aikataulunsa puolesta, ei näin ole käynyt materiaalin laadukkuuden suhteen. Auer on selvästi säästellyt näitä lauluja ”joutumasta” suoraviivaiseen bändikäsittelyyn. Hyvin moni levyn kappaleista pohjautuu semi-akustiseen ilmaisuun, jonka väritykseen on perinteisen sähkökitararunttauksen sijaan käytetty muun muassa laiskan rouheasti puhaltelevia urkuja.

Jos Auerin lähestymistapaa vertaa virkaveljensä Ken Stringfellow’n tuoreimpaan Soft Commands -sooloon, löytyvät selkeimmät erot kappalemateriaalin vaihtelevuudessa. Siinä missä Stringfellow seikkailee sujuvasti niin pianoballadien, chansonien kuin dubinkin maailmoissa, pysyy Auer huomattavasti rajatummalla ja pelkistetymmällä alueella. Tätä korostaa Auerin molliin taipuvainen, mutta äärimmäisen hienostunut melodiantaju. Yhteistä miehille on paitsi ikuisesti hehkuva rakkaus The Beatlesiin, myös se, että sekä Soft Commands että Songs From The Year Of Our Demise kasvavat pitkässä kuuntelussa suurin mittoihin. Keskinäinen sparraus tuntuu näiden miesten kesken ajavan asiansa enemmän kuin hyvin.

Lisää luettavaa