Musiikin luokitteluun intohimoisesti suhtautuvalle tämä levy on vaikea pala. Maailmalla joku varmasti pitää tätä Tampereen mystisistä metsistä kaikuvana forestfolkina ja toiset taas freejazzina. Tätä voisi joku pitää myös psykedeliana. Kaikki olisivat oikeassa, kaikki väärässä. Täytyy kai odottaa, että Wire tai Aquarius Records kertoo meille mistä on kyse.
Seitaa parempaa avausta saa levylle kuin levylle hakea. Portista lähdetään tuhatta ja sataa kaahaten. Vauhtia pidetään yllä hengästyttävän nyrkkeilyerän verran. Siitä eteenpäin meno on muodottamampaa ja tarttumapinat liukkaampia. Levyn intensiivisintä antia ovat parikymmenminuuttinen Salainen tuli ja levyn päättävä Mana.
Kaikki se, mikä esimerkiksi Sunburned Hand Of The Manissa menee rasittavaksi hippien mokellukseksi, toimii tässä duossa. Tämä kuulostaa kahden ihmisen kommunikoinnilta ilman turvaverkkoja, ei harjoiteltujen kuvioiden läpikäynniltä. Jos aiot ostaa tänä vuonna vain yhden improvisoitua musiikkia sisältävän levyn, osta tämä.