Varjele, kuinka painokkaasti esikoisalbumi Kristofferson (tai hitin mukaan jälkeenpäin nimetty Me And Bobby McGee) onkaan määrittänyt outlaw-trubaduurin, haipuvien lemmenhetkien lyyrikon ja Hollywoodin huipulle nousseen leffatähden musiikillista uraa. Yli kolmannes Kris-essentiaaleista, kymmenen kaunista ja komeaa kappaletta, on peräisin ensilevyltä ja niihin kuuluvat kovimmat klassikot Sunday Mornin' Comin' Down, Just The Other Side Of Nowhere, Me And Bobby McGee, The Best Of All Possible Worlds, Casey's Last Ride, Help Me Make It Through The Night ja For The Good Times. Niitä ovat esittäneet lukuisat muutkin Janis Joplinista Frank Sinatraan.
Vaihtelevista hittitulkinnoista huolimatta laulut ovat leimallisesti käreä-äänisen Kristoffersonin omia, miehekkään runollisia tunteenpurkauksia ja pieniä novelleja kantrin, rockin ja hippimaailman leikkauspisteistä 70-luvun taitteesta eteenpäin. Levoton kulkuri näkee maailman oman uskonnollisen symboliikkansa kautta, mikä selittää sellaiset albumit ja kappaleet kuin The Silver Tongued Devil And I, Border Lord ja Jesus Was A Capricorn. Hartaimmillaan renttu soittoniekka on kuitenkin vietellessään lähtöä tekeviä naisiaan vielä yhden yön rakasteluun tai muistellessaan surujen sijasta parempia hetkiään.
Myöhempi tuotanto hajautuu ja laimentuu kakkoslevyyn päästyä selvästi, vaikka joukossa on hyvinkin hienoja variaatioita aiemmista aiheista. Gamblin' Barroom -henkinen Sugar Man maittaa siinä missä outlaw-kvartetin uljas Highwayman-tunnari tai Cashille räätälöity Here Comes That Rainbow Again.
Lähes sivutöinä syntyneeksi melkoinen levytysura!
KRIS KRISTOFFERSON: The Essential
Arvio julkaistu Soundissa 05/2004.
Kirjoittanut: Asko Alanen.
Arvio
KRIS KRISTOFFERSON
The Essential
Monument
The Essential
Monument