KYLIE: Light Years

KYLIE
Light Years
Parlophone

Mitähän on ollut levy-yhtiöllä mielessä, kun Light Yearsin kolme surkeinta biisiä on julkaistu sinkkuina heti ensimmäisenä? Markkinatalous, mikäpä muukaan: typerimmät renkutuksethan niitä levyjä myyvät. Paha vain, etteivät Spinning Around, On A Night Like This tai Please Stay edusta tämän albumin tunnelmia ollenkaan. Mikä on sinänsä harmi, sillä nämä singlevalinnat saavat varmasti pahimmat europop-vihaajat nyrpistelemään nenäänsä. Vastahakoisesti minäkin levyn cd-soittimeeni työnsin, mutta yllätys: Light Years on oikeasti nerokasta kierrätystä! Eikä europoppia nähnytkään.

Imagoaan ahkeraan vaihdellut Kylie esiintyy tällä kertaa kunnon discodiivana ja meno on juuri sellaista, mihin se yksi trendien perässä juoksenteleva nelikymppinen joogaaja ei enää näytä kykenevän: häpeilemättömän campia. Esimerkiksi Disco Townin kaltaista seiskytluku-pastissia kuulee tänä päivänä harvoin, ainakaan näin hyvin toteutettuna ja tuotettuna. Loveboatissa piukkapeppu taas kertoo tanssivansa unissaan Le Freakin ja Dancing Queenin tahdissa, ja homman nimi on selvä.
Kyseessä ei ole kuitenkaan mikään silkka retroilu retroilun ilosta, vaan mukana on myös selvästi rakastavaa kunnianosoitusta platform-kenkien aikakaudelle. Koocachoo kierrättää Austin Powers -tunnelmia täydellisesti ja erikoismaininnan ansaitsee myös Your Disco Needs You positiivisessa mielessä naurettavine armeijakäskytyksineen. Kappaleen aihepiiri ei sitten varmasti jää epäselväksi kenellekään.

Light Years olisi viiden tähden bilelevy, ellei mukaan olisi ympätty yhtä PAHAA kauneusvirhettä: Please Stay -kappaleessa ratsastetaan maapallon ärsyttävimmän trendin harjalla – mukaan on työnnetty täysin asiaankuulumattomat latinokitarat. Hyi helvetti. Macarenakin oli miellyttävämpi ilmiö kuin nyt aallonharjalle nostettu lattaribuumi.

Kuitenkin: Light Years on miellyttävä sekoitus retroa ja urpoilevaa nykybiittiä. Ja hei, ei se katu-uskottavuus siitä kärsi, jos edes yrittää tätä kuunnella.