Alcest otti edellisellä levyllään Kodamalla (2016) askeleen rockimpaan suuntaan. Shoegazemaisia äänivalleja karsittiin selvästi erottuviksi instrumenteiksi ja rumpuja miksattiin etualalle. Lisäksi maalaileviin sävellyksiin tuotiin lisää rakennetta. Niin hyvä kuin Kodama olikin, jäi se kuitenkin jossain määrin väliteokseksi bändin etsiessä uutta suuntaa.
Spiritual Instinct jatkaa Kodaman viitoittamaa tietä. Sen sävellykset ovat vielä edeltäjäänsäkin välittömämpiä ja äänimaailma vieläkin hallitumpi ja tukevampi. Kodaman tavoin uusi levy äänitettiin analogisesti Ranskan Drudenhaus-studioilla ja tuloksena on todella ajaton ja upea soundi. Se, että bändin tähän mennessä popein biisi Sapphire on myös sen uran paras todistaa Kodamalla aloitetun suunnan olleen oikea.
Jos Spiritual Instinct on tähän mennessä helpoiten lähestyttävää Alcestia, on se kuitenkin myös bändin raskainta materiaalia sitten alkuaikojen black metal -levyjen. Metalliriffejä ja takovia rytmejä riittää ja biisien aiheetkin ovat totuttua synkempiä. Lyhyehkö kuuden biisin levy on välittömästi tunnistettavaa Alcestia, mutta sen sekoitus bläkkisriffejä, post metalia ja kauniita laulumelodioita tuntuu täysin uudelta.
