Hyvin harva artisti onnistuu siinä, mitä Alcest sai aikaan jo varhain urallaan: luomaan jotain omaa ja innovatiivista, joka määrittelee genrelleen uuden suunnan. Alcestin tapauksessa kyse on tietysti black metalin ja shoegazen yhdistämisestä blackgazeksi ristityn fuusion muodossa. Visionääri Neigen johtaman yhtyeen ura on jatkunut jo kahdeksanteen lukuunsa, mutta luomisvoima ei näytä hiipumisen merkkejä.
Les Chants De l’Aurore on raskasta edeltäjäänsä Spiritual Instinctiä (2019) tunnelmoivampi ja maalaa musiikillaan jylhiä maisemia. Les Chants on musiikillinen tutkimusmatka, jolla hetkittäin folkista ja klassisesta musiikista ammentavat osat (etenkin monipolvisella Améthystellä) johdattavat kuuntelijaa kuulaista kesäöistä synkkiin syvyyksiin ja takaisin. Kappaleiden tunteiden vyöry voi tuntua hetkittäin hengästyttävältä, mutta onneksi levyn puolivälissä Réminiscence-pianoteos puhdistaa ilmaa.
Les Chants on levynä intensiivinen ja toismaailmallinen – termi, joka palaa mieleen etenkin Neigen lyriikoiden taustalla olevien lapsuuden kokemusten tuntien. On ihailtavaa, miten yli kahdenkymmenen vuoden uran jälkeenkin Alcest pystyy luomaan verevää ja säväyttävää musiikkia, joka kuulostaa vain ja ainoastaan itseltään.
Arvio: Vain harva artisti onnistuu samassa kuin Alcest – tässäpä metallilevy, joka herättää ihailua
Arvio julkaistu Soundissa 7/2024.
Kirjoittanut: Mirko Siikaluoma.
Arvio
Alcest
Les Chants De l’Aurore
Nuclear Blast
Les Chants De l’Aurore
Nuclear Blast