Levyarvio: At The Gates ja olemisen sietämätön raskaus – Göteborg-hevin luovuus on nyt ennenkuulumattomalla tasolla

At The Gates
The Nightmare Of Being
Century Media

”Haluaisin uskoa, että At The Gatesin kaltaisella kokoonpanolla riittäisi rahkeita rohkeampaankin tyylilliseen irtiottoon.” Näin ajattelin seitsemisen vuotta sitten At The Gatesin julkaistua comeback-levynsä At War With Reality.

Mutta nyt se tapahtuu. Nyt kun bändi pääsee urallaan ”sen vaikean kolmannen levyn” kimppuun jo toistamiseen, se päästääkin luovuutensa Göteborg-hevin viitekehykseen sovitettuna varsin ennenkuulumattomalle tasolle. Sen välinpitämättömyys lainalaisuuksia ja odotuksia kohtaan on yhtäkkiä tasolla jota kyynikkokin osaa arvostaa.

Sopivasti noin puolet levystä on kutakuinkin sitä, mitä pitikin. Onhan kuitenkin myös niin, että At The Gates taitaa vuosimallin ‘95 melodisen turpaanvedon edelleen muita paremmin. Loppu onkin sitten hyvällä tavalla vähän mitä sattuu. Linjasta enemmän tai vähemmän poikkeavia elementtejä – saksofonia lukuun ottamatta – on toki kuultu yhtyeen tuotannossa jo aiemmin, mutta ei koskaan näin sekalaisesti samassa paketissa.

Henkilökohtainen suosikkini on Cosmic Pessimismin A-osa, joka kuulostaa siltä kuin vanha Testament jamittelisi treenikämpällä rikkoutuneesta säröpedaalista sen kummemmin välittämättä. Tällaista musiikkia soisi muidenkin vakiintuneiden yhtyeiden aina välillä julkaisevan.