70-vuotias veteraani on edennyt jo 25. soololevyynsä ja vaikka suurimmat menestyksen päivät ovat jo kaukana, annettavaa riittää edelleen. Ponnistuspohja löytyy laajasti ottaen ennenkin hyviksi havaituista countrysta, folkista ja rockista, samoin aiemminkin tuttu viulu tuo perinnehenkiseen musiikkiin omia sävyjään. Rummut on miksattu etualalle, mikä sopii äänikuvaan pienen alkutotuttelun jälkeen.
Entistäkin käheämmin laulava Mellencamp on ottanut kolmelle biisille vielä mukaan toisenkin kärisijän Bruce Springsteenin. Levyn korvamadoksi ja arvatenkin myös hitiksi noussee yhdessä kähisty Wasted Days.
Pianoballadi Gone So Soon kertoo koskettavasti yllättäen muonavahvuudesta poistuneesta henkilöstä, sävyä alakuloon tuo kaihoisa trumpetti. Tarttuvassa Chasing Rainbow’ssa käytetään onnistuneesti myös naiskuoroa.
Levyn tyylikkään karu kansikuva korostaa päähenkilön arvaamattomuutta, joka osaltaan käy ilmi myös lauluista, jotka eivät istu samaan muottiin. John Mellencampia ei kannata vielä kuitata menneeksi kyvyksi.
