Levyarvio: Eleet ovat pieniä mutta viitekehys valtava – Joose Keskitalo vaihtoi laulukielen englanniksi nyt myös alkuperäismateriaalilleen

Arvio julkaistu Soundissa 5/2021.
Kirjoittanut: Hannu Linkola.

Arvio

Joose Keskitalo
New Songs For Old Motifs
Helmi Levyt

J. Karjalainen vaihtoi 15 vuotta sitten menestysreseptinsä amerikansuomalaisiin blues-kuvaelmiin. Samalla hän pääsi yllättäen lopullisesti sinuiksi juuriensa kanssa.

Joose Keskitalon uudelta levyltä hahmottuu samankaltainen prosessi. Julkaistessaan ensimmäistä kertaa alkuperäismateriaalia englanniksi mies muodostaa perustavanlaatuisen suhteen ilmaisuaan halkoviin identiteetteihin. Traditiovetoinen tulokas on ehkä Keskitalon muuta tuotantoa totunnaisempi, mutta samalla se on olennainen, eheyttäväkin näkökulma hänen muusikkouteensa.

New Songs For Old Motifs tunnustautuu simppeliksi balladilevyksi, jonka eleet ovat pieniä mutta viitekehys valtava. Musiikin sielunlanka niputtaa yhteen niin 60-luvun suuret folk-revivalistit kuin heitä kannatelleen vuosisataisen perinnekertymänkin. Sävellykset hakeutuvat monesti kolutuille reiteille, mutta niiden mukaelmamaisuus osoittautuu ovelan syvälliseksi. Karhean kuvaston alla on sekä tietoa että ajatusta.

Olennainen osa levyn kerrontavoimaa on sen henki. Vaikka tekstit ovat tummia ja soitto niukkaa, huokuu kaikesta ilmeinen lämpö. Historiallisten tarinoidensa äärellä Keskitalo on tavallista seesteisempi; sekä paljastuksen että sovinnon tehnyt.

Omistautuneisuus puhuttelee silloinkin kun se jää esityksen tärkeimmäksi tasoksi.

Lisää luettavaa