Newyorkilainen Virgin Steele perustettiin jo 1981. Vuonna 1998 se julkaisi jenkkipowermetallin sankarillisimman kulmakiven, Invictuksen. Visions Of Eden (2006) kuulosti kuin epäinhimillisestä ylärekisteristään tunnettu laulaja- kosketinsoittaja David DeFeis olisi ulkoistanut yhtyeestään kaiken paitsi itsensä ja kitaristin. Levy aloitti ajanjakson, jonka aikana DeFeis on urakalla sontinut kerran niin hienon bändinsä perinnön päälle paitsi uuvuttavalla kasalla vanhojen levyjen uusintajulkaisuja, myös levyttämällä lätty toisensa jälkeen itsekritiikittömiä MIDI-pianorockdemoja.
Seven Devils Moonshineä digatakseen Virgin Steele -faninkin on oltava kuuro.
Boksi sisältää uudelleenjulkaistut kokoelmat Hymns To Victory ja Book Of Burning (molemmat 2002) sekä kaksi uutta albumia, joista toinen on tupla. Biisit on nysvätty taas ilmeisesti kokoonpanolla piano, syna, rumpukone ja kitara podin läpi äänikorttiin. Sähkökitaraakin kuullaan vain harvoin.
DeFeis oli joskus eräs sankarihevin teatraalisimmista ja parhaista laulajista, nyt enää teatraalisin. Ääniala on raunioina, mutta nuotinvierustoja nuollen mies yhä ylös yrittää… ja kuulostaa kivalta kuin fillarin jarrut.
Boksi on nelituntinen via dolorosa: pari vanhaa levyä plus 58 (!) puolivalmista taidepläjäystä hugen tuotantoja, käsittämättömiä sovituksia ja samaa muka-dramaattista ähinää.
Musisoinnin lopettamaan kehottaminen olisi jo julmaa, mutta äänityskalusto DeFeisiltä on saatava pois.
