Levyarvio: Ikoninen ääni taipuu nyt popin suuntaan – Macy Grayn vetovoima ei himmene

Macy Gray
Ruby
Mack Avenue

Joitakin ihmisiä aika todella kohtelee kuin punaviiniä, ja he vain paranevat vanhetessaan. Yksi heistä on rubiinin lailla säteilevä, keski-ikäistynyt Macy Gray. Elämän kuohuista selvinnyt voimakas rouva on positiivisempi sekä pirteämpi kuin vuosiin ja sama lataus kuuluu myös hänen musiikissaan. Maisan edelleen perin tunnistettava soundi liikkuu Rubyllä paljon aiempaa popimpaan suuntaan, joka vetoaa taatusti suuriin massoihin ja takaa hänelle entistä laajemman kuulijakunnan – vaikkei levymyynnissä (yli 25 miljoonaa) tosiaan ennenkään ole valittamista ollut.

20-vuotisen uran tehnyt sielukas Macy laulaa runollista jazz-vaikutteista r&b:tä. Vakavista teemoista huolimatta kappaleet ovat helposti lähestyttäviä ja aikuistunut laulajatar kuuluu löytäneen sisäisen rauhan. Gray ikonisella raspaavalla äänellään on jo saavuttanut paikkansa populaarimusiikin kaanonissa, mutta kymmenennellä kokopitkällään hän esittelee jälleen pari uutta napakymppiä, nopeatempoisen New Orleans -jazzista sekä tanssimusiikista vaikutteita imeneen kritiikkirallin White Man ja soul-torviin vahvasti nojaavan mahtipontisen Cold Worldin.