Kurt Wagnerin luotsaama Lambchop kokeilee TRIP-albumilla jotain uutta. Taloudelliseksi riskiksi kokemansa kiertueen sijaan Wagner halusi turvata yhtyeen jäsenten elantoa cover-levyllä ja testata samalla demokraattisempaa työskentelytapaa.
Lambchopin kukin jäsen valitsi TRIPille yhden biisin, jotka äänitettiin Nashvillessä kuutena perättäisenä päivänä. Samalla unohdettiin parin edellisen levyn konepulssit ja vocoderin läpi ajettu laulu ja palattiin kohti yhtyeen alkuperäistä sielukkuutta Wagnerin baritonin intiimiyttä myöten.
Wilcon Reservations muuttuu Lambchopin käsittelyssä muutaman minuutin jälkeen minimalistiseksi ambient-maratoniksi ja kantrilegenda George Jonesin tunnetuksi laulama Where Grass Won’t Grow itkee murhettaan Paul Niehausin pedal steelin johdolla. Alkujaan 70-luvun alkupuolella vaikuttaneen ohiolaisbändi Mirrorsin Shirleyn Velvet Underground -vaikutteet yllättävät enemmän kuin country & souliksi alakuloitettu näkemys Stevie Wonderin Golden Ladystä tai versio The Supremes -hitistä Love Is Here And Now You’re Gone.
Itsensä tilapäisesti lähes pelkäksi laulusolistiksi roolittanut Kurt Wagner vie TRIPin päätökseen henkilökohtaiseen suruunsa leimautuvalla James McNew’n Weather Bluesilla.
