Muun muassa Justin ”Bon Iver” Vernonin ja Sharon Van Ettenin kanssa työskennellyt laulaja-lauluntekijätuottaja-sovittaja Matthew E. White laventaa kolmannella soololevyllään omaa artistikuvaansa. White heittäytyy K Bayllä aiempaa enemmän elektroniikan ja rytmin vietäväksi. Big Inneriä (2012) ja Fresh Bloodia (2015) leimannut kiireettömyys korvautuu nyt merkittävästi hektisemmällä ilmaisulla.
K Bayn lauluissa funk, soul, gospel, rock ja jopa Randy Newmaniin ja The Beach Boysista muistuttaviin lauluharmonioihin ulottuvat vaikutteet sulautuvat Whiten Spacebombstudion housebändin ja erityisesti sen superfunkyn rytmikaksikon ja ison orkesterin toimesta poikkeuksellisen rikkaaksi ja monisäikeiseksi kudelmaksi.
Huikean matkan aloittavan Genuine Hesitationin lihasvoimaa ja koneita yhdistelevä beat, lomaan ripotellut Canin ja Holger Czukayn levyiltä tutusti helähtelevät kitarafillit ja muut herkulliset detaljit kielivät koko albumin kattavasta mittavasta mielikuvituksesta. K Bayn runsaudensarvessa on tilaa myös Shine A Light For Men akustiselle välipalalle, Let’s Ballin Daft Punk -henkiselle suoraviivaiselle tanssittamiselle ja tehokkuudessaan lähes pöhkön kertosäkeen omaavalle pophitille Judy.
