Levyarvio: Mielihyväkeskus ilmaan! Dynaztyn uutuus on timanttista hard rockia

Dynazty
Firesign
AFM

Ruotsalaisen modernin melodisen hard rockin kiintotähti Dynazty ottaa askeleen eteenpäin ottamalla tuotannollisen taka-askeleen. Yhtyeen edelliset albumit (Titanic Mass, 2016 ja Renatus, 2013) lähentyivätkin soinniltaan turbotuotetun Amaranthen synteettistä discoheviä. Firesign soi rahtusen orgaanisemmin mutta ihan yhtä jykevästi.

Dynaztyn massasta erottava tärkein ydin – elämänmyönteinen ja parhaimmillaan kuulijan arjesta irrottava melodisuus – on Firesignilla hyvällä mallilla. Firesign silittelee melodisen hevin ystävän mielihyväkeskusta kappaleet lentoon nostavan ilmavalla kosketinmaalailulla ja ryhdikkäällä riffittelyllä. Pehmeän tanakasti soiva basso ja elävän dynaamiset rumpubiitit miellyttävät korvaa. Laulaja Nils Molinin vaivattoman karismaattista äänenkäyttöä on suorastaan riemu kuunnella. Useampikin kertosäe tarttuu kuuloelimiin ja pakottaa hoilaamaan mukana, ja kun säkenöivään pakettiin ynnätään vielä tyylikäs stemmalaulanta ja liukas mutta tyylikäs soolokitarointi, ollaan niiden piirteiden äärellä joista genren parhaat albumit on tehty.

Firesign on parhaimmillaan uuden hard rockin timanttisinta tavaraa. Täysosumasta sen erottaa vain pari muita tavanomaisempaa rallia.