Suurin osa meistä laaja-alaisinakin itseään pitävistä musiikkidiggareista kuluttaa todellisuudessa musiikkinsa varsin rajoittuneessa ja suppeassa kuplassa. Hiihdämme suht tuttuja latuja, vaikka tiedämme ulkomaailman tarjoamista rajattomista mahdollisuuksista. Parissa vuodessa todella kuumaksi nimeksi espanjankielisillä musiikkimarkkinoilla noussut Rosalía havahduttaa toisella albumillaan pohtimaan tätä karua faktaa. Nuori katalaani tekee iskevää ja kiehtovaa musiikkia, jossa on kosolti popin tarttumapintaa ja samalla syvästä traditiosta tulevaa omaleimaisuutta. Latinomarkkinat ovat tulvillaan tällaista sekä kuunneltavaa että tanssittavaa musiikkia, jossa uusi ja vanha leivotaan räjähtäväksi komboksi. Anglo-suomi-kuplan ympärille kohoavan kielimuurin taakse kurkistaminen kannattaa – muutenkin kuin myyttistä autenttisuutta etnokiilto silmissä himoiten.
Barcelonan liepeiltä kotoisin olevan Rosalía debytoi Latin Grammy -ehdokkuuden poikineella Los Angeles -albumilla vuonna 2017. Pelinavaus oli pitkälti akustinen ja perinteitä kunnioittava flamenco-levy.
Rosalían lauluosuudet jo yksinään tekevät hänen musiikistaan syvää ja vaikuttavaa.
El Mal Querer nostaa pelin uudelle tasolle. Taitava flamencomainen laulufraseeraus ja taputukset muistuttavat juurista, mutta tehokas elektronisen popin tuotantokieli kertoo suurista haaveista. Biisinsä kirjoittava, niiden tuotantoon vahvasti osallistuva ja videoissa uhmakkaasti säteilevä laulaja haluaa olla moderni pop-artisti – ei pelkkä tradition vaalija. Kuitenkin flamenco-perinteen syvät impulssit ympäröivät kaiken aikaa vastustamattomasti pumppaavia hip hop -taajuuksia.
Rosalían lauluosuudet jo yksinään tekevät hänen musiikistaan syvää ja vaikuttavaa. Virtuoosimainen ja samalla äärimmäisen luonteva ja vaivaton laulutulkinta tuntuu monin paikoin turmeltumattomalta vastakohdalta r&b-tähtien itsetarkoitukselliselle briljeeraukselle. Tässä liikutaan luonnonvoiman kaltaisen ilmiön äärellä. Näin sulavasti klubin seiniä ravistavasta rytmiikasta spirituaaliseen tuskalauluun leikkaavaa musiikkia kuulee varsin harvoin.