Levyarvio: Pienellä määrällä painavaa musiikkia – FKA Twigs sukeltaa pelottomasti tyhjyyteen

FKA Twigs
Magdalene
Young Turks

FKA Twigs on tanssin, visuaalisuuden, kehon uudeksi kuvittelun ja musiikin yhdessä muodostama kokonaistaideteos. Hän edustaa samaa kokeellisen musiikin ja popin rajapinnalla tasapainoilevaa jatkumoa kuin vaikka David Sylvian, Kate Bush tai Björk. Hengenheimolaisuus kahteen edelliseen tuntuu vahvemmalta.

Bushin vaikutus musiikillisesti on ajoittain harvinaisen selkeä – varsinkin levyn (melkein) nimibiisissä.

Ajattelu taiteen taustalla ja se skaala millä työskennellään on sukua Sylvianille, joka on urallaan mennyt kokeiluissaan paljon pidemmälle marginaaliin kuin kaksi muuta mainittua.

Sylvianian kanssa FKA Twigsille on myös yhteistä pelottomuus suhteessa tyhjyyteen.

FKA Twigs on rohkea, tunteellinen ja eeppinen minimalisti.

Rohkeuden taustalta löytyy luotto omaan instrumenttiin, eli ääneen. Twigsin julkaisuilla hienointa on ollut juuri se määrä tilaa, jonka ääni saa ympärilleen. Ja se miten pienellä määrällä elementtejä voi tehdä jotain niin painavaa. Tällä levyllä on kaikki tuo ja vielä kauniimpia melodioita kuin aiemmin.

Magdalene saattaa olla erolevy – sekä parisuhteesta että arkisesta, itsestäänselvyyksiin nojaavasta suhteesta omaan kehoon. Parisuhde meni rikki ja kohdusta leikattiin kuusi kasvainta.