Marko Haavisto & Poutahaukat elää 25-vuotisjuhlavuottaan, minkä kunniaksi yhtye on saattanut loppuun 16 vuotta sitten alkaneen ja pitkäaikaisen kokoonpanonsa yllättävän hajoamisen keskeyttäneen levytysprojektin. Vuosi 2005 jäi ilman Marko Haavisto & Poutahaukat -pitkäsoittoa, mutta nyt Kunpa tietäisitkin -albumin (2004) seuraajaksi ajateltu levy on vihdoin valmis.
Vaikka yli puolet 2005:n lauluista on matkan varrella julkaistu singleinä ja albumeilla Tässä ja nyt (2006) ja Hollolasta Teksasiin (2007), niin nyt kuultavat tulkinnat muodostavat monipuolisen ja ehjän kokonaisuuden. Marko Haaviston ja yhtyeensä kyky taivuttaa kantri, rautalanka, twist, iskelmä, rock ’n’ roll ja rockabilly sydämeen käyväksi kaihoksi ja haikeudeksi ihastuttaa kerta toisensa jälkeen. Vaikutelmaa edesauttaa Haaviston laulun baddingmainen pehmeys ja vähäeleinen tunteikkuus.
Ellei perussuomalainen olisi sanana joutunut poliittisen omimisen uhriksi ja ryvettynyt sen myötä käyttökelvottomaksi, niin sillä voisi hyvin luonnehtia Marko Haaviston ja Poutahaukkojen musiikillista olemusta. Yhtyeen sinivalkoisuus syntyy Agentsin ja Kari Tapion tapaan avarakatseisesta yhdistelmästä suomalaisuutta ja maailmalta ammennettuja vaikutteita.
