Levyarvio: Unelmien hätyyttelyä ja kompurointia ihmissuhdesokkeloissa – Antti Takalon elämänmakuiset laulut nostavat palan kurkkuun

A. Takalo
Näkemiin
Joteskii Groteskii/Näkki

Vaikka edellisestä levystä on kulunut vain tovi, julkaisee tuottelias biisikynäilijä Antti Takalo jälleen materiaalia. Tyylikkäästi kuvitetulle c-kasetille on valikoitunut kahdeksan elämänmakuista kappaletta, joissa diskokliseet sekoittuvat perinteiseen pop-estetiikkaan.

”Miten sulla menee, tulit minun mieleen” herkistelee aloitusbiisi Näkemiin ja riipaisee syvältä. Lisää ihania sydämentykytyksiä aiheuttaa Pidä kiinni minusta. Takalon lauluääni saa mielen heti lämpimäksi. Lyriikoissa hätyytellään unelmia ja kaatuillaan ihmissuhdesokkeloissa. Sanoja on vähän mutta ne on rytmitetty parhain päin. Folkjumitus Antaa olla taluttaa kohti esoteerisia harmonian huippuja. Edestakaisin (väännän ja käännän) tanssittaa naivistiseen tapaan, kotimaisen kevyen musiikin kulta-aikaa kunnioittaen.

Tuttuus on läsnä, mutta musiikki on niin uniikkia, ettei siitä tee mieli kaivella vaikutteita. Tunnelma on simppeleistä aineksista huolimatta hätkähdyttävä. Koukuttavat synamaalailut ja bassokuviot takaavat, että kappaleet jäävät mielen päälle keikkumaan. Jännittävä loppuviisu Rakastan viimeistelee hienon kokonaisuuden. Pala nousee kurkkuun ja sinne se myös jää.