Neljä vuotta sitten Williams julkaisi uusiksi vuoden 1988 erinomaisen nimikkolevynsä Lucinda Williams, mutta päätti levyttää sitä seuranneen Sweet Old Worldin kokonaan uusiksi päästäkseen ylitse alkuperäisen levytyksen aikaisista angsteista ja hankalista muistoista. Kappalejärjestys painottuu uudella tavalla, lyriikkaa on osin viilattu ja jatkettu, mutta paras muutos on laulun ja soundin täyteläisyys verrattuna hennompaan äänikuvaan Chameleon-merkillä. Homma hoitui keikkatrion kanssa kymmenessä päivässä, ja perspektiiviä antoi myös originaalisessioiden steel-kitaristi Greg Leisz.
Kokonaisuutena uusi levytys on selvästi mehukkaampi ja avainkappaleiden viehätys on vain syventynyt. Etenkin Six Blocks Away ja Pineola ovat terävöityneet ja ilmeisesti marinoituneet keikoillakin. Hauskasti ja rokkaavasti ihastusta kipinöivä Lines Around Your Eyes nousi uudeksi suosikiksi. Demolisäyksistä säväyttää karu balladi Drivin’ Down A Dead End Street, jossa on vaihdetun nimen lisäksi viilattu tekstiä ja melodiaa. Ainoastaan harras nimikappale etääntyy hiukan lihallisemmalla uustulkinnallaan, mistä voinee syyttää Emmylou Harrisia, joka vei Sweet Old Worldin omille ihanan eteerisille aaltopituuksilleen.
