LUCINDA WILLIAMS: Car Wheels On A Gravel Road

Arvio julkaistu Soundissa 10/1998.
Kirjoittanut: Antti Marttinen.
Lucinda ei tietääkseni ole sukua Victoria Williamsille, mutta kaimoja tuntuu yhdistävän ainakin luontevan mutkaton ja maanläheinen ote musiikin tekemiseen. Lucindan taustalta paistavat vahvat countryvaikutteet, mutta ne eivät muodosta hänelle mitään pakkopaitaa.

Arvio

LUCINDA WILLIAMS
Car Wheels On A Gravel Road
Mercury

Lucinda ei tietääkseni ole sukua Victoria Williamsille, mutta kaimoja tuntuu yhdistävän ainakin luontevan mutkaton ja maanläheinen ote musiikin tekemiseen. Lucindan taustalta paistavat vahvat countryvaikutteet, mutta ne eivät muodosta hänelle mitään pakkopaitaa. Naisen laiskan kuuloinen ulosanti vaatii hieman totuttelua, mutta asia kääntyy tuota pikaa voitoksi. Laulut ovat kuin pieniä novelleja. Verkkaista Lake Charlesia kuunnellessaan mieleen kohoaa kuva syvän etelän kuistilla soittavasta ystäväporukasta kurttuineen ja dobroineen, joka pörisee kuin sinnikäs ötökkä. Harhakuva, mutta sellaisista nimimiehistä kuin Roy Bittan ja Johnny Lee Schell koostuva säestysryhmä soittaa joka tapauksessa yhteen kuin kymmeniä vuosia kimpassa skulannut poppoo. Koko levy ei suinkaan ole kiikkustuolimeininkiä, Joy on yhtä sähkökitaroiden ilotulitusta, mutta maalaishenkisyys ei katoa rock-paloissakaan. Vaikka näiden biisien potentiaalilla ei ehkä nykypoplistoille noustakaan – tosin Sheryl Crow ei ole vertailukohtana kovin kaukana – ne otetaan varmasti omiksi kaikkialla missä todellista musiikkia osataan vielä arvostaa. Kertakaikkisen verraton levy.

Lisää luettavaa