Major Label
…And The Machines Will Never Wake Us -debyytin (2007) arvioissa Major Label sai, osin oikeutetustikin, kiusallisen ”Suomen Deftones” -leiman. Tällä kertaa vertauksia tuskin ilmenee. Arto Tuunelan johtama helsinkiläistrio kuulostaa nyt ainoastaan itseltään.
Kontrastihakuisuus on kypsynyt sävykkäämmäksi paletiksi. Sopivasti toisistaan eroavista kappaleista löytyy enemmän syventäviä sivupolkuja, kekseliäitä yllätyksiä ja tietysti tarttuvaa melodiaa. Rytmiryhmän hypnoottisessa paiskomisessa on rumuutta, Tuunelan ilmeikkäässä laulussa taas ajoittain paljonkin feminiinistä herkkyyttä.
Jos tätä genre-ajattelua pakenevaa musiikkia jotenkin yrittää niputtaa, mieleen tulee tyylikkäästi uudelle vuosituhannelle päivitetty kierrätysmetallinhohtoinen grunge. Asenteessa ei ole kuitenkaan grammaakaan heroiinin katkuista itsesääliä. Major Labelin ahdistus on puhdasta – voimauttavaa.
Vaikka debyytin selkeydessä oli puolensa, pahasti hakoteille ei eksytä missään vaiheessa. Uskontoa ja rakkautta käsittelevä uutuus on arvoituksen lailla kiehtova trippi, joka vaatii sulattelua. Kärsivällisyys palkitaan addiktiolla.