MISSY ELLIOTT: Miss E… So Addictive

Arvio julkaistu Soundissa 06-07/2001.
Kirjoittanut: Asko Kauppinen.
Musiikillisesti Missy Elliott on tullut kolmannella pitkäsoitollaan tiensä päähän: Supa Dupa Fly - ja Da Real World -levyillä luonnosteltu visio on saanut lopullisen muotonsa. Se on valmis ja huippuunsa hiottu. Missy pelaa edelleen omalla kentällään, peli ei ole järin monipuolista, viihdyttävää kylläkin.

Arvio

MISSY ELLIOTT
Miss E... So Addictive
Elektra

Musiikillisesti Missy Elliott on tullut kolmannella pitkäsoitollaan tiensä päähän: Supa Dupa Fly – ja Da Real World -levyillä luonnosteltu visio on saanut lopullisen muotonsa. Se on valmis ja huippuunsa hiottu. Missy pelaa edelleen omalla kentällään, peli ei ole järin monipuolista, viihdyttävää kylläkin.
Elliott on paitsi kiillottanut parhaita puoliaan – ympäripyöreyttään ja kirjoittamistaan – myös tylsistynyt heikkouksissaan jopa entisestään. Toisin sanoen Miss E…So Addictive on valmis kokonaisuus, ja se täyttää sille asetetut kriteerit mainiosti, mutta mitä Missyn riimikirjoihin tulee, tuskin ideat tästä enää paranevat. Niissä eivät sanat tanssi, eivätkä sanat liiemmin istu Missyn suuhunkaan. Toisaalta Elliott tuntuu olevan tietoinen rajoituksistaan ja vahvuuksistaan vokalistina niin perinteisessä mielessä kuin MC:näkin.
Hyvä niin, sillä Elliottin ja tuottaja Timbalandin hyökätessä sorvin ääreen tekeillä on kokonaisvaltainen, saumaton kokemus. Ihme kyllä, Missy ja Timbaland ovat loistava, vuorovaikutteinen pari. Mauttomuuksista, ala-arvoisista lyriikoista ja hyvästä korvastaan tunnettu Elliott yllättää perfektionismillaan.
Timbalandin vastuulle on jäänyt albumin läpikäyvän punaisen langan hahmottaminen ja nyanssien ja kokonaisuuden viimeistely. Maestro on onnistunut jälleen kiitettävästi. Elliottille ominaiset puolivillaiset aihiot ovat raskasta sovitettavaa, minkä vuoksi 95 prosenttia samalla kaavalla tuotetusta materiaalista ei kestä kritiikkiä saati sitten ajan hammasta. Vaikea kuvitella esimerkiksi Neptunesin tai Poken ja Tonen selviytyvän vastaavasta urakasta kunnialla.
Kahden LP:n jälkeen Missyn merkitys on edelleen kysymysmerkki; hänen osakkeensa ovat maailmanlaajuisesti korkeammalla kuin koskaan. Miss E… So Addictive onkin hyvä tuote, se saattaa jopa aiheuttaa riippuvuutta, kuten alaotsikko ehdottaa. Se on omassa lajissaan jopa niin hyvä, että kysymys Missyn lähtökohdista supistuu olemattomaksi. 

Lisää luettavaa