MO THUGS 3: The Mothership

Arvio julkaistu Soundissa 11/2000.
Kirjoittanut: Asko Kauppinen.
Jos olet osallisena yksiselitteisen paskassa hip hop -projektissa ja lähipiirisi kehottaa sinua tasaisin väliajoin hakemaan duunia, kannattaa ottaa luuri käteen ja kilauttaa Clevelandin suuntaan!

Arvio

MO THUGS 3
The Mothership
Koch

Jos olet osallisena yksiselitteisen paskassa hip hop -projektissa ja lähipiirisi kehottaa sinua tasaisin väliajoin hakemaan duunia, kannattaa ottaa luuri käteen ja kilauttaa Clevelandin suuntaan! Layzie Bone ottaa sinut varmasti mukaan seuraavalle Mo Thugs -kokikselleen. Bone Thugs-N-Harmony on kuihtunut siinä määrin kasaan, ettei The Mothersip enää minään yllätyksenä tule. Kauhea levy se on silti.
Bone Thugs -farmin brandiksi laajennettu Mo Thugs -sarjatuotantolafka tuo muistoja mieleen Wu-tuoteperheen karusta Cuban Linxin jälkeisestä ajasta. Rahaa on saatava, eikä vähä riitä. Laiskuudesta ei Layzieta tosin voi kukaan syyttää, BTNHResurrectionhan julkaistiin vasta muutama kuukausi sitten. Sekään ei ollut hyvä levy.
The Mothershipilla esitellään ennestään tuntematon rekisteri artisteja Bone Thugs-N-Harmonyn jäljellä olevien jäsenten avustuksella. Euforisimmat hetket koetaan odotetusti Layzien pojan tähdittämällä The Backyardilla ja Flesh Bonen If I Can Go Backilla. The Backyardilla Layzie rehaa yhdessä esipuberteettisen pentunsa kanssa ja jälkimmäisellä Flesh reminisoi, kuinka bumi palaisi Eazy E:n seurassa, jos mies vielä olisi ruodussa. Linja on tiukka loppuun saakka: puhutaan pilvestä, pyssyistä ja pilvestä – romanttisesti. 

Lisää luettavaa