THE MOODY BLUES: Strange Times

Arvio julkaistu Soundissa 11/1999.
Kirjoittanut: Pertti Ojala.
Moody Bluesilta ei suoraan sanoen osannut enää uutta musiikkia odottaa. 60-luvun lopulla ja 70-luvun alussa parhaat työnsä tehnyt bändi palaa 14. studioalbumillaan yhtä monen uuden laulun kanssa.

Arvio

THE MOODY BLUES
Strange Times
Universal

Moody Bluesilta ei suoraan sanoen osannut enää uutta musiikkia odottaa. 60-luvun lopulla ja 70-luvun alussa parhaat työnsä tehnyt bändi palaa 14. studioalbumillaan yhtä monen uuden laulun kanssa. Strange Times on vasta toinen Moody Blues -albumi 90-luvulla ja bändin pitkällä uralla ensimmäinen itsensä tuottama työ. Ja kun legendaarisimmasta kokoonpanostakin puuttuu vain kosketinsoittaja Mike Pinder, niin Strange Times on varsin lähellä aitoa ja täyttä tavaraa.
Albumin olemassaolon lisäksi toinen yllätys on se, että albumi on melko hyvä. Ylettömän kosketinsoitin- ja syntsabuumin jäätyä 80-luvulle Moody Blues palaa aitoihin soittimiin ja luo kaunislinjaisille melodioilleen ilmavat ja raikkaat puitteet. Biisien toteutuksessa pitäydytään perusasioissa välttäen kaikkinaista progejättöistä paisuttelua ja liioittelua. Strange Timesilla soiva Moody Blues on pikemminkin pop- kuin rockyhtye – progressiivisesta bändistä puhumattakaan.
Pääosin Justin Haywardin ja John Lodgen kirjoittamat uudet laulut ovat kunniaksi yhtyeen parhaille päiville. Kaunis musiikki on yksinkertaisesti kaunista musiikkia.

Lisää luettavaa