Opeth ei ole ensimmäinen metallibändi, joka hylkäsi raskaan musiikin. Onneksi on olemassa myös niitä, joiden urakehitys on päinvastainen. Oranssin Pazuzun taustalla vaikuttaa seinäjokelainen taiderockyhtye Kuolleet Intiaanit.
Oranssin Pazuzun toinen albumi on blackmetalista ja krautrockista koostuva massiivinen scifi-eepos. Sen raakasoundiset biisit ovat usein vähintään kaksijakoisia ja etenevät pitkään simppelien, korkeintaan hieman varioitujen bassokuvioiden varassa.
Levyn kakkosbiisinä kuultava Komeetta tarjoilee häiriötekijöineenkin mukavan grooven. Sitä seuraava Uusi olento nousee on palosireeniriffinen blackmetal-kaaos, jonka jälkipuolisko jarruttelee. Maavaltimo kuulostaa jopa hieman Radiopuhelimilta ja Andromeda shoegazelta. Loputon tuntematon lähenee puhtainta nopeatempoista blackmetalia ja Kaaos hallitsee päättyy doom-jamiin sekä melusaasteeseen.
Kosmonumentin kokonaiskuvaa on hankala hahmottaa, mutta levystä saa helposti otteen. Kyseessä on silti niin tolkuttoman raskas teos, että levy ei herätä suurta halua palata pariinsa kokonaisuudessaan. Sopiviin tiloihin ei pysty pääsemään ihan tuosta vaan, vaikka kyllä se varmasti mahdollista on.
