Metalli taitaa olla edelleen marginaalimusiikin asemassa Lähi-Idässä. Israelilainen Orphaned Land on toiminut musiikillisena siltana juutalaisten ja muslimien välillä. Tienraivaajan aseman vaikeutta korostaa yhtyeen urakehitys, sillä 18 vuoden aikana bändi on saanut aikaan ainoastaan neljä studiolevyä ja keikkoja yhtyeen kotimaassa ei ole käytännössä ollut lainkaan.
Orphaned Landin musiikillinen koti on progemetallin hellästi keinahtelevassa kehdossa, jos kohta itämaisen musiikin vaikutteet ovat ilmeiset. Silti länsimaisen metallin ja progen vaikutteet dominoivat ja yhtyeen kotimaan kansanmusiikki kuulostaa kummallisen paljon päälle liimatulta tai sitten tyylit on jaoteltu omiin leireihinsä. Kokonaisuus on kuitenkin kiehtova ja monipuolinen, koska yhtyeen tyyli on avarakatseinen ja avoin kokeiluille.
Oma merkityksensä on myös sillä, että bändi valitsi levynsä tuottajaksi Porcupine Treen Steven Wilsonin, joka ei ole aivan tyypillinen metallibändien tuottaja. Käsillä on houkutteleva ja mielenkiintoinen lopputulos, joka tarjoaa kuunneltavaa pitkäksi aikaa.
