Arvio: Pambikallion Hydrephos on planeetankokoinen saippuakupla, jonka uumenissa näyt etsivät estoitta muotojaan

Tällaisia pakopaikkoja tarvitaan ajassa, joka on kääntämässä haaveille selkänsä.

Arvio: Alter Bridgen ulkoisesti vakuuttava nimilevy kaatuu tasapaksuun biisimateriaaliin

Todella hyvä raskas soundi ei yksin riitä kantamaan Alter Bridgeä pitkälle.

Arvio: Yksinkertainen on kaunista – Bulletin Kickstarter rullaa groovaten, rehdisti ja konstailematta

Växjöläisten kuudennella al­bumilla haisevat taas tutut hienpolt­tamat nahkarotsit, nurkkiin unohtu­neet tyhjät kaljatölkit ja viimeisiään vetelevän keikkabussin öljyvuoto.

Arvio: Bondailuprojektista kultti-ilmiöksi kehittynyt Wöyh! laajentaa Woopperalla palettiaan tärkeällä peliliikkeellä

Hyyrysen veljesten oopperamainen kokonaisuus rakentuu yh­tyeen omalla tyylillä.

Arvio: Rotten Sound saa äärimmäisen rankan musiikin miellyttävän kuuloiseksi – Mass Extinction esittelee bändin suoraviivaisempaa puolta

Ep:n kahdeksan biisiä muodosta­vat enimmäkseen koherentin kokonaisuuden, mutta alle kymmeneen minuuttiin mahtuu muutama minuutti filleriä.

Arvio: Pykimät-yhtyeen biiseistä liian harva jää mieleen antaumuksella sykkivästä runosuonesta huolimatta

Yhtye käyttää suomen kieltä kaikessa laajuu­dessaan tavalla, joka saisi itse Gös­ta Sundqvistin nostamaan hattua.

Arvio: Paha Lucia matkaa syvälle ihmismielen kerroksiin

Paha Lucia -yhtyeen debyyttilevyllä dream pop sulautuu ambient noiseen, ja kappaleissa on runsaasti jännitteitä luovia kontrasteja.

Arvio: Omnium Gatherum kaivautuu yhä syvemmälle adult-oriented death metalin kaninkoloon

Paitsi AOR:ään ja svedudödöön, May the Bridges We Burn Light the Way herättää assosiaatioita myös ysäri-Rushin ja 1980-luvun shreddaajien suuntiin. Silti bändi kuulostaa koko ajan ainoastaan itseltään.

Arvio: Radio- ja stadionkelpoa poprockia soittava White Lies kohoaa välillä eep­pisiin korkeuksiin mutta ymmärtää palata ihmisen tasolle

Trion nykysävelmissä varhaisaikojen jylhäntummista sävyistä on jäljellä enää vähän.

Arvio: Drudkh-muusikoiden sisarusyhtye Windswept veistelee rivakkaa ja suoraviivaista black metalia folk-elementein

Erityi­sesti ukrainalaisen black metalin ystävien kannattaa ottaa The Devil’s Vertep haltuun.

Arvio: Jenkkidoomin legenda verkkaisen rockin ja akkaritunnelman äärellä – Winon Create or Die on rennon pakoton ja kotikutoinen

Levy on mukavan letkeää kuunneltavaa, vaikka "kriittisen ajattelijan" sanomassa onkin häilyvyyttä.

Arvio: Suvi Teräsniskan menestyslevy sai jatkoa – Kauniit kappaleet ovat tässä maailmanajassa tarpeellisia

Tällaisia levyjä kohtaan on helppo olla kyyninen, mutta avoimin sydämin liikkeellä oleva kuulija tuntee kuitenkin vilpittömyyden ja ammattitaidon esitysten takana.