Arvio: Ylevää haikeutta ja raukeutta – Rainy Sunday Afternoon on tyystin erilainen kuin The Divine Comedyn edellinen luomus

Neil Hannonilta ja kumppaneilta olisi voinut odottaa jotain raik­kaampaakin.

Arvio: Livee & Lovee tarjoaa kaksi hyvin erilaista näkemystä Aino & Hajonneet -yhtyeen materiaalista

Kaksiosainen albumi koostuu livemusiikista sekä akustisista tulkinnoista.

Arvio: Dropkick Murphysin kelttifolkin ja rymypunkin yhdistelmä ei osoita kesyyntymisen merkkejä

Persenahka tummuu vielä kolmannellatoista levylläkin melkein kuin vanhoina hyvinä aikoina.

Arvio: Hurula tietää mitä tekee ja tekee sen hyvin, mutta kuudennella kierrok­sella osa tempuista on menettänyt tehoaan

Ensi­kertalaiselle Existens tarjonnee viiden tähden arvoisen herätyksen, mutta pitkään oppimäärään ehtineille se tuntuu kertaus­kurssilta.

Arvio: We Should Be Buried Like This on Bloodred Hourglassin synkin levy

Ärhäkkyys kuitenkin syö hitikkyyt­tä.

Arvio: Karol G on piristävää kuultavaa massa­tuotetun ja kaavamaisen musiikin aikakaudella

Vuoen parhaimpiin levyihin kuuluva Tropicoqueta on napakymppi, jota Karol G:ltä on odotettu.

Arvio: Lola Youngin sottainen imago näyttäytyy aitona ja rehellisenä – Mielikuvaa vahvistaa rouhea ja sielukas ääni

Tulee olo, että tässä se lähipubissa lauleskellut kulmakunnan suo­sikki nyt valloittaa maailmaa.

Arvio: Green Carnationin matka ihmismielen uumeniin alkaa kompastellen

Yhtye on parhaimmillaan iskevämmän materiaalin äärellä, mutta pisimmät polveilut tuntuvat keskeneräisiltä.

Arvio: The Rasmuksen Weirdo-levyä leimaa suorittamisen tuntu

Kaukana takana ovat ajat, jolloin bändiltä irtosi In the Shadows. Nyt ei irtoa edes Je­zebeliä.

Arvio: Michael Schenker Groupin Don’t Sell Your Soul sopisi kasarileffan soundtrackille, muttei toimi vuonna 2025

Levy olisi voitu julkaista tällaisenaan vuonna 1986, eikä siinä olisi ollut mitään aikakauteen kuulumatonta.

Arvio: Korskea ja tyylillisesti elastinen – Wolf Alicen The Clearing on ilmeinen think big -albumi

Bändin neljäs albumi on kenties ajateltu maailmanvalloituslevyksi.

Arvio: Shiraz Lane on hard rock -kentän rohkein uudistuja – In Vertigo yhtä aikaa moderni ja nostalgisen ajaton

Retrohenkiset ele­mentit ja popmetallin energia kohtaavat saumoitta ja tarttuvasti.