Arvio: Tarinoita ihmiselämän iloista ja kinoista – Osmo Ikosen O2-levyä hallitsee tuttu soultyyli

Arvio: Napakasti purevaa kaahausta – Putrid Offalin Obliterated Lifeä on helppo suositella kaikille kuoloisan grind­coren ystäville

Arvio: Girlpuppyn maailmasta palattuaan oma elämä ei enää tunnukaan niin pahalta – Sweetness on todella tasapaksu keitos

Arvio: Ginger Evilin huolella kypsytelty The Way It Burns on laadukas ja räväkän tyylikäs debyytti

Arvio: John Glacierin pelinavaus on runsas lupaus tulevasta – Like a Ribbon työntää ihokarvat hihojen läpi jo alkutahdeista

Arvio: Good Boys ei mene sieltä, missä aita on matalin – Hittaa kuulostaa samaan aikaan tutulta ja tuoreelta

Arvio: Raskasta ilmaisua siirappisiin kertseihin sekoitettuna – Alien Weaponryllä on vielä matkaa isompiin liigoihin

Arvio: Steven Wilson palaa tutumman ilmaisun pariin – The Overview nousee parhaimmillaan todella korkeisiin sfääreihin

Arvio: Lordi kumartaa klassikkojen suuntaan, mutta pysyy etäällä suorista pastisseista – Limited Deadition on peruslaadukasta perusjälkeä hyvässä ja pahassa

Arvio: Wilcon A Ghost Is Bornia on helppo lähestyä, vaikka siitä tulikin edeltäjäänsä ”vaikeampi”

Arvio: In the Woods… typistää laajoja kaaria vääristä paikoista – Melankolisen ja mystisen Otran hetkissä viipyisi mieluusti pidempäänkin

Arvio: Melodisen rockin ässä H.E.A.T räjäytti taas pankin – Welcome to the Futuren biisikattaus on genren huippua