THE PHANTOM TONES: Entitled Nameless

Matalaa profiilia pikkulevyjensä jälkeen pitänyt The Phantom Tones jatkaa ensimmäisellä kokopitkällään pikkukivan popin parissa. Eri asia on kuinka paljon siitä on näin hutiloiden tehtynä iloa. Amatöörimäisyys on tietysti tämän tyylilajin kohdalla asenteena paikallaan, mutta kun urvelosti nimetyllä albumilla se kääntyy itseään vastaan löysyytenä ja huolimattomuutena, ei näille sävelille taida löytyä divaria kummempaa kotia.
Raivostuttavinta Entitled Namelessissa on se potentiaali, joka massasta erottuvilla sovituksilla, ponnekkaammilla soundeilla ja ennen kaikkea kelvollisella laulajalla olisi saatu huomattavasti paremmin esiin. Surku hyviä biisejä, jotka menevät täysin harakoille. Rumpusoundi, kuten koko bändisoitto, on veltto kuin nuukan emännän velli, levyn yleisilme apaattinen lähinnä levyn tuotannon puisevuudesta johtuen ja lyön vaikka vetoa, että P. Kaukonen on yhtyeen laulajana vain siksi, että ensimmäisissä treeneissä sai lyhyimmän tikun.