PLATYPUS: Ice Cycles

Platypuksen miehistö on kovasti kunnioitusta herättävää joukkoa. Väkeä on mukana King´s X:stä, Dream Theaterista ja Dixie Dregsistä. Soittajien entiset bändit kertovat siitä, että virtuooseja riittää. Platypus ei ole pelkkää näyttömeininkiä, vaan yhtye rakentaa kokonaisuuden esillepanon ensisijaisesti kappaleidensa varaan. Toisaalta haasteiden hakeminen haittaa kappaleiden sisäistämistä, sillä niiden rakenteiden käsittely vaatii aikaa ja tarmoa. Samalla Platypus panee hakemaan niitä lukuisia pieniä yksityiskohtia ja vivahteita, jotkaovat musiikin suola. Myös rytmiset variaatiot tarjoavat monia herkkuhetkiä, kun bändi pystyy yllättämään nokkelilla käänteillään.
Platypus ei ole erityisen poikkeuksellinen tai omaperäinen yhtye. Kytkennät moniin parinkymmenen vuoden takaisiin progejuttuihin ovat välillä hälyttävän selvät, mutta oikeastaan paljon muuta on vaikea vaatiakaan. Tietyistä linjoista on pidettävä kiinni, joskin rajoja kannattaa aina yrittää liikutella. Ice Cycles on antoisa ja myös riittoisa levy, mutta nykypäivän pikaruokamentaliteetin vanavedessä sen ansaitsema arvostus voi jäädä lapsipuolen asemaan. Sen verran bändi tekee myönnytyksiä, että joihinkin kertosäkeisiin voi tarttua kiinni nopeastikin.