RAGE: 21

Arvio julkaistu Soundissa 1/2012.
Kirjoittanut: Marko Säynekoski.

Teutonitrio Rage on nimennyt 21. levynsä nokkelasti pelkällä järjestysnumerolla. Bändillä on takanaan kunnioitettava ura, joka ei ole kuitenkaan nostanut sitä voimametallin kärkinimien joukkoon. Jossakin yhteydessä on mainittu Ragen keksivän itsensä uudelleen jokaisella levyllään, mutta tämä ei pidä paikkaansa.

Arvio

RAGE
21
Nuclear Blast

Teutonitrio Rage on nimennyt 21. levynsä nokkelasti pelkällä järjestysnumerolla. Bändillä on takanaan kunnioitettava ura, joka ei ole kuitenkaan nostanut sitä voimametallin kärkinimien joukkoon. Jossakin yhteydessä on mainittu Ragen keksivän itsensä uudelleen jokaisella levyllään, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Heikompiakin julkaisuja rosteriin mahtuu, ja usein bändi on kärsinyt kehnoista kokonaisuuksista.

21 ei ole kokonaisuutena erityisen vahva, mutta parhaimmillaan yhtye laskee kattaukselleen varsin herkullisia paloja. Sarjamurhaajia, itsemurhia, joukkomurhia ja muita murhia käsittelevien biisien parhaimmistossa bändi kiteyttää onnistuneiden melodioiden ja kitarariffien mainion yhteispelin. Feel My Pain, Death Romantic ja päätösraita Eternally ovat uuden levyn herkkupaloja, mutta kieltämättä Rage sortuu paikoin tyypillistäkin tyypillisempiin ratkaisuihin.

Myös tyylillisesti levyn linja hieman hajoaa, sillä eihän Rage voi nytkään olla päästämättä thrash-juuriaan pilkahtamaan sävellyksistä. Kuitenkin sakemannit vaikuttavat ravakammilta kuin joskus aikaisemmin, ja yhtye löytää tyylikkäillä sovituksillaan kappaleisiin lisäarvoa, jonka ansiosta Rage melkein pystyy selättämään omat puutteensa.

Lisää luettavaa