RAY CHARLES: Genius Loves Company

Artistilegendojen ehtoopuolen duettolevyt saavuttavat harvoin suuria taiteellisia voittoja, eikä niukasti postuumi Genius Loves Company tee poikkeusta. Materiaali on tuttua ja turvallista, toki myös laadukasta populaarimusiikin perusmoreenia.

Tämä soulin, bluesin ja countryn sävyttämä iskelmälevy sisältää kaksitoista kappaletta, jotka jakautuvat nautittaviin, neutraaleihin ja sietämättömiin. Jälkimmäisten huippua edustaa Elton Johnin kera vonguttu lemmenballadi Sorry Seems To Be The Hardest Word, jonka kruunaa Michael Thompsonin ylitsevuotava vinkukitarasoolo. Michael McDonaldin, Johnny Mathisin ja James Taylorin kanssa työstetyt duetot leijuvat vastaavissa sfääreissä. Feverissä kuume nousee Natalie Colen avustuksella sentään 38 asteen paikkeille.

Levyn parhaimmistoa edustaa Lowell Fulsonin blues-valitus Sinner's Blues, joka jättää sellaisen kutinan, että Ray ja B.B.King muistavat yhä, miltä maistuu sunnuntaiaamun kohmeloinen synnintunto. Myös Norah Jones (Here We Go Again) ja Willie Nelson (It Was a Very Good Year) suoriutuvat osuudestaan enemmän kuin kunnialla ja isäntäkin herkistyy kiitettävästi.

Elävin esitys on säästetty viimeiseksi. Van Morrisonin kaunis Crazy Love nauhoitettiin toissa kesänä Songwriter's Hall Of Fame -konsertissa. Ei uskoisi, että äänessä on kaksi hankalaa vanhaa äijää.